keskiviikko 21. syyskuuta 2016

Kotron olkinuket ja digiopetuksesta puhumisen tärkeys

Kotro saapuu paikalle olkinukkeineen hieman myöhässä päätöksenteon kannalta, sillä Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelmaa vuosille 2016-2019 on käsitelty keväästä asti. Tärkeää keskustelu on kuitenkin nytkin. Lautakunta voi hyvinkin vielä tarkentaa mittareitaan ja asia tuskin on viimeistä kertaa lautakunnan pöydällä.

Kritiikissään Kotro irrottaa muutaman yksityiskohdan digitalisaatio-ohjelman mittariston kokonaisuudesta, joista yksi on digilaitteiden käyttöaste:

"Viime viikolla lautakunta käsitteli muun muassa lukio-opetusta. Se haluaa määrätä, että digilaitteet ovat mukana 70 prosentissa lukio-opiskelusta."

Kritiikin kohteena olevassa osassa mittaristoa lukee nimittäin myös että:

"Oppilaat ja opiskelijat käyttävät tietoteknologiaa yhtenä työkaluna, osana opiskeluaan ja oppimistaan" (painotus kirjoittajan)

mikä on varsin väljä muotoilu. Ehkä liian väljä ja epämääräinen. Tästä pitäisikin puhua tarkemmin.

Keskustelua ei ole auttanut tämä jopa hieman luddiittimainen takertuminen laitteisiin. Keväällä myös Hesari takertui hieman liikaa nimenomaan näihin laitteisiin. Ehkä laitteet konkretisoivat monelle digitalisaatiota samoin kuin paperi ja kynä konkretisoivat kaunokirjallisuutta?

Kotro sanoo: "Filosofian kursseilla meillä on tapana keskustella ja väitellä. Järjestetyn väittelyn päätteeksi voi olla kiinnostavaa pitää vaikka sähköinen äänestys väittelyn voittajasta. Mutta se ei riittäisi: äänestykseen menee liian vähän aikaa väittelyyn verrattuna, digiprosentit paukkuisivat pahasti punaisella. Elävälle dialogille ei jää tilaa, kun pitäisi kaivaa digivehkeet esiin.".

Tämä on huono esimerkki tietoteknologian käytöstä ja tässä vain automatisoidaan asia, joka on jo käytössä fyysisessä maailmassa käyttämättä tietoteknologian tuomia mahdollisuuksia hyväkseen. Luontevampaa olisi esimerkiksi käyttää laitteita apuna keskustelussa (kaivaen lisää tietoa nopeasti osaksi keskustelua) tai esim. antaa kaikkien pisteyttää ja arvioida toisten argumentteja kesken väittelyn keskeyttämättä puhujaa. Toki tästäkin on olemassa fyysisen maailman esimerkki eli anarkistien käsimerkit, mutta asian voisi viedä pidemmälle. Samoin väittelyitä voisi pelillistää ja innostaa opiskelijoita kehittämään argumentaatiotaan pistetilastojen avulla. Tai mitä vain muuta kuin yksi äänestys :)

Lukemisen Kotro myös niputtaa erilliseksi toiminnoksi laitteiden käytöstä. Itse luen esim. historiankirjoja ja vähän väliä nappaan esille älypuhelimen ja tarkistan faktoja ja mielenkiintoisia sivupolkuja, joita kirjassa ei ole aikaa tai tilaa käsitellä minulle sopivalla laajuudella. Luen siis kirjaa, ja käytän teknologiaa *apuna*, jotta opin enemmän. Juuri kuten opetuslautakunta mittareissaan päätti. Tämä ei ole "poukkoilua", kuten Kotro asiaa kuvaa.

Samoissa mittareissa myös puhutaan opettajien täydennyskoulutuksesta aiheeseen, johtamisen muuttamisesta ja pedagogisen toimintakulttuurin muutoksesta - nämä tuskin kaventavat opettajien autonomiaa Kotron esittämällä tavalla.

En tiedä mistä osasta opetusviraston suunnitelmia Kotro on löytänyt "digikonsultit" ja "markkinamiehet". Ehkä hän itse osaa avata ajatuksenjuoksuaan? Tärkeää toki näissäkin tietojärjestelmähankinnoissa on hankintojen pilkkominen riittävän pieniksi palasiksi kotimaisuusasteen kasvattamiseksi ja monopoliasemien sekä toimittajaloukkujen estämiseksi.

Muutoin Kotrolla on hyviä ajatuksia mm. ilmiöpohjaisuudesta, kouludemokratiasta, keskustelun tärkeydestä ja liiallisuuksiin menemisestä digitaalisuudessa - ja osittain juuri siksi meidän pitää osata puhua asiasta myös hyvin konkreettisesti käytännön esimerkkien avulla.

Jos Suomi haluaa pysyä yhtenä parhaista koulumaista ja edelleen nousta uusille tasoille, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin onnistua opetuksen digitalisaatiossa. Vasta aluillaan oleva digitalisaatio on monimutkaisin yhteiskunnallinen ilmiö ja suurin mahdollisuus (hyvässä ja pahassa) ihmiskunnan historiassa, kuitenkin suurin osa ihmisistä (päättäjät mukaan lukien) ymmärtää asiaa huonosti. Tarvitsemme enemmän sekä teoreettista että konkreettista keskustelua aiheesta - mielellään samoissa teksteissä.

sunnuntai 4. syyskuuta 2016

Mitä muita #itjuttuja opettaa kouluissa kuin koodausta?



Koodaamaan on hyvä oppia, ja pienen ohjelman oppii tekemään n. 10-20 tunnissa. Yleissivistävät digitaaliset kansalaistaidot pitävät kuitenkin sisällään paljon enemmän. Alla listattuna muutamia esimerkkejä.

  • Ymmärrys tietotekniikan tasoista - raudasta (erilaiset tutut laitteet) järjestelmätasojen kautta käyttöliittymään
  • Eri tyyppiset ohjelmat ja niiden käyttö
  • Algoritmiset taidot ja tietorakenteet
  • Ohjelmoinnin osaaminen
  • Perusohjelmiston kehityksen ymmärtäminen - kuinka niitä tuotetaan?
  • Tiedonhaku, tiedon käsittely haettavaksi
  • Datan käsittelyä
  • Perustaitoja netin käyttöön
  • Ymmärrys internetin tasoista, mitä kaikkea siellä on fyysisesti ja softan tasolla
  • Tietoturva ja yksityisyydensuoja oman käytön kannalta (omat laitteet, palvelut data)
Käytännön harjoituksia voi keksiä paljon: esim. käyttöjärjestelmän asentaminen, koneen siivous, oman sovelluksen / appsin kirjoittaminen jne.

Kaikkien näiden teemojen tulee kulkea läpileikkaavasti kaikessa opetuksessa ja nousujohteisesti eri luokka-asteilla. Näitä ei tule opettaa eristettynä muusta pelkkänä omana saarekkeenaan eikä vain jossain tietyssä iässä.

Kunnia näiden ideoiden kokoamisesta kuuluu Vasemmistoliiton IT-poliittiselle työryhmälle eli Vapaan Tiedon Vasemmistolle.

torstai 30. kesäkuuta 2016

Vasemmisto puolueista it-poliittisesti edistyksellisin

#avoimetrajapinnat #itekosysteemit #standardit #avoindata #avoinlähdekoodi #käyttäjäystävällisyys #ithankintapolitiikka #toimittajaloukut #pienyrittäjyys #työaikapankit #reaaliaikainenverotus #linux #digitaalisettaidot #tekninenmassavalvonta

Vasemmiston puoluekokouksessaan Oulussa 12.6.2016 päättämissä tavoitteissa on paljon merkittäviä it-poliittisia linjauksia - enemmän kuin millään muulla suomalaisella puolueella.

Verkostotyö kannattaa - ja jatkuu

Vapaan Tiedon Vasemmisto (eli valtakunnallinen verkosto tiedosta, sananvapaudesta, julkisista it-hankinnoista, vapaista ohjelmista, tietovuotajista ja tulevaisuuden teknologiasta kiinnostuneille vasemmiston vaikuttajille) ideoi, muotoili ja lobbasi monia it-poliittisia ehdotuksia niin ennen kokousta kuin itse puoluekokouksessa. Nämä it-poliittiset linjaukset ovat tämän yhdessä tehdyn työn hedelmä - siitä suuri kiitos kaikille meille työtä tehneille!

Kuitenkin näiden tavoitteiden ulkopuolelle jäi monia muita ideoita, jotka tulisi mielestäni työstää alemman tason it-poliittiseksi ohjelmapaperiksi. Yhdessä nämä täydentäisivät hyvin 2014 hyväksyttyä tietoyhteiskuntapoliittista ohjelmaa.

(kuvassa Vapaan Tiedon Vasemmiston aktivisteja puolukokouksessa  Oulussa (c) Matti Karppa)

It-poliittiset poiminnat tavoitteista:

"Automatisaation ja teknologian kehityksen hyödyt tulee jakaa kaikkien kesken, ei vain tuotantovälineiden omistajien. On tuettava avointen IT-ekosysteemien luontia – sekä julkisella että yksityisellä sektorilla on luotava ja noudatettava kansallisia ja kansainvälisiä tietoteknisiä standardeja, suosittava avoimen lähdekoodin, avoimen datan ja avointen rajapintojen luontia ja käyttöä käyttäjäystävällisesti."

"Muutetaan valtion ja kuntien IT-hankintapolitiikkaa siten, että uudet ohjelmistot hankitaan lähtökohtaisesti avoimena lähdekoodina ja avoimilla rajapinnoilla. Tämä luo uutta pienyrittäjyyttä, työtä ja osaamista Suomeen, pitää kustannukset hallinnassa, ja estää toimittajaloukkuja."

"Julkishallinnon tulee uudistaa toimintaansa digitalisaatiota ja uutta teknologiaa hyödyntävillä järjestelmillä. Digitalisaatio ei saa johtaa palveluiden saatavuuden tai laadun heikkenemiseen. Palveluiden digitalisaation yhteydessä arvioidaan puolueettomasti uudistuksen vaikutukset palveluiden laatuun ja saatavuuteen."

"Lähtökohtaisesti julkishallinnon tuottama tieto ja päätöksentekoa koskeva informaatio on julkaistava avoimena anonymisoituna datana avointen rajapintojen kautta"

"Uusiksi työkaluiksi digitaalisilla työmarkkinoilla tulee ottaa työn jakaminen digitaalisten ratkaisujen avulla, työaikapankit, verotus, sosiaaliturva, reaaliaikainen verotus sekä joustavampi perustulototeutus."

"Kaikki julkishallinnon tuottama tieto ja päätöksentekoa koskeva informaatio on julkaistava anonymisoituna datana avointen rajapintojen kautta. Kansalaisjärjestöt, yritykset ja muut julkishallinnon osat voivat käyttää ja edelleen rikastaa jaettavaa dataa. Tämä mahdollistaa yhä uudet kansalaispalvelut ja demokraattisen osallistumisen muodot, sekä luo uuden yhteisresurssin luovalle yritteliäisyydelle."

"Julkishallinnon tulee systemaattisesti uudistaa ja avata toimintaansa uutta teknologiaa hyödyntävillä järjestelmillä ja työn tekemisen muodoilla. Järjestelmien on oltava avoimeen lähdekoodiin perustuvia, yhtenäistä arkkitehtuuria toteuttavia ja avoimia rajapintoja tukevia. Tämä tuottaa säästöjä lisenssikustannuksissa sekä myös toiminnan tehostumisella prosessien yhtenäistyessä. Kustannussäästön lisäksi laitteiden käyttöiän pidennys pienentää myös ekologista jalanjälkeä."

"Digitaalisten taitojen merkitys kasvaa, joten näiden taitojen opettaminen tulee turvata kaikille."

"Aseistuksen lisääminen tai valvonnan ja suoranaisen vakoilun ulottaminen kaikkien yksityiselämään eivät lisää turvallisuutta, koska ne eivät poista turvattomuuden syitä. Parhaiten ihmisiä suojelee tasa-arvoinen ja demokraattinen yhteiskunta, jossa kaikilla ihmisillä on yhdenvertaiset ihmisoikeudet ja jossa ihmisten pahoinvointia ja turvattomuutta ennaltaehkäistään."

"Julkisen vallan on edistettävä kansalaisten yhdenvertaisuutta myös yhteiskunnan digitalisoituessa sekä turvattava peruspalveluiden saatavuus ja saavutettavuus teknologiariippumattomasti. Kansalaisten tekninen massavalvonta ei lisää turvallisuutta. Demokratian ja ihmisoikeuksien pitää toteutua myös verkossa."

Ohjelma on kokonaisuudessaan luettavissa tässä osoitteessa http://www.vasemmisto.fi/politiikka/ohjelmat/vasemmiston-tavoitteet-2016-2019/