keskiviikko 10. helmikuuta 2016

Huonoja syitä valita Vasemmistoliitolle puoluejohtoa

Vasemmistoliitto valitsee itselleen uuden puheenjohtajiston ja puoluesihteerin puoluekokouksessaan 10.-12.6.2016. Itse haluan johdon, jolla on visio Suomesta ja maailmasta, hyvä käsitys politiikasta, kykyä johtaa puoluetta yhdessä muiden kanssa ja sujuvat esiintymistaidot.

Toisinkin voi tosiaan ajatella. Täydennän listaa sitä mukaa kun uusia rimanalituksia tulee vastaan.


1. Saska "Netflix" Saarikoski haluaa Li Anderssonin "haastavan äijävallan"


Patriarkaatin (kuolema sille) tiedän, mutta mitä on tämä äijävalta? Se joka hallitsee Vasemmistoliittoa (LOL) vai olemmeko me velvollisia "tasapainottamaan" muiden puolueiden äijävalintoja?

Emme myöskään varsinaisesti kaipaa vastustajiemme suosituksia.

2. Aku Hirviniemi, Aino-Kaisa Pekosen veli



















Jätän tämän vain tähän...

3. Puolueen naisvalintapaineet ja -tilaukset


(http://yle.fi/uutiset/vasemmistoliiton_vaalikierros_saa_vauhtia_kova_paine_valita_nuori_nainen/8628555)


(http://www.hs.fi/kotimaa/a1458361092328)

Sukupuoli ei ole valintaperuste enää 2010-luvulla. Eikä Arhiksen sukupuolta (olkoon se mikä hyvänsä) tarvitse nyt millään valinnalla kompensoida.

4. Nuoret Uudistajat ja Mystisen Peruskannattajakunnan Arvoitus


(http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/tutkijat-vasemmistoliitto-tienristeyksessa-johtajavalinnassa-ensi-kertaa-neuvoa-antava-aanestys/5682704)

Mikä ihme on "peruskannattajakunta"? Nuoria, vanhoja, keski-ikäisiä? Maalaisia, lähiöläisiä, kaupunkilaisia, taajamalaisia? Etelästä, pohjoisesta, keskeltä, reunasta, välistä, syrjästä? Miehiä, naisia, muita? Duunareita, työttömiä, akateemisia, pätkätyöläisiä, valkokauluksia? Hei, eiköhän jokainen valitse Vasemmistoliiton puheenjohtajaehdokkaansa politiikan *sisällön* takia, ei sen takia mihin demograafiseen ryhmään Myllykoski haluaa heidät laittaa. 0/5 tästä Jari sulle.

5. Väriskaalat sopivat auton tai verhojen valintaan, eivät puolueen tai puheenjohtajan


(http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/tutkijat-vasemmistoliitto-tienristeyksessa-johtajavalinnassa-ensi-kertaa-neuvoa-antava-aanestys/5682704)

Emme voi määritellä itseämme suhteessa muihin puolueisiin, vaan suhteessa omaan politiikkaamme ja yhteiskuntaan. Emme me voi liikkua mihinkään "vihreämpään" suuntaan, tai pois sieltä. Emme ole olemassa millään janalla. Puolue ja sen poliittinen sisältö on paljon enemmän kuin tällaiset yksinkertaistukset. Jengi ei ole tyhmää. 0/5 edelleen sulle jartsa.

6. Ääripäiden yhdistäminen

(http://www.hs.fi/kotimaa/a1458361092328)

Ööh, mitkä ihmeen ääripäät? Miksi kuvitellaan, että meillä olisi joitain "ääripäitä" puolueessa? Miksi halutaan väkisin luoda jotain sisäisiä jakolinjoja puolueelle sen ulkopuolelta? Joko kyse on jälleen kerran vanhentuneiden kliseiden toistelusta tai jostain synkemmästä motiivista.

(20.3.2016)


maanantai 22. kesäkuuta 2015

7 vinkkiä IT-artikkelin kirjoittamiseen

1. Älä puhu "IT:stä" yleistasolla
IT voidaan karkeasti jakaa ainakin perusinfraan ja tietojärjestelmiin.

Perusinfra eli loppukäyttäjien henkilökohtaiset laitteet, niiden käyttöjärjestelmät (windows, ios, linux, jne..), perusohjelmat ja taustalla oleva verkkoinfra on yksinkertaista, suoraviivaista ja tylsää niin mahdollisuuksien kuin kustannusten hallinnan kannalta.

Tietojärjestelmät ovat näiden vastakohta eli silloin on merkitystä toimittajaloukuilla, avoimella lähdekoodilla, avoimella datalla, avoimilla rajapinnoilla, elinkaariajattelulla, tietoturvalla, käytettävyydellä, suorituskyvyllä, toimittajalla, datalla jne. Kustannukset, toiminnan rajoitukset, sekä mahdollisuudet ovat monimutkaisempia, dynaamisempia ja niin paljon jännittävämpiä kuin perusinfralla.

Myös muita osa-alueita ja jakoja on. Kannattaa tutustua niiden eroihin ja pitää juttu valitun osa-alueen kontekstissa.

2. Älä opeta IT:n osa-alueen perusasioita, vaan tee faktalaatikko
Juttusi menee sekavaksi, jos selität yleisiä ja juttuun liittyviä spesifisiä asioita sekaisin. Samoin kuin muissakin asiantuntija-jutuissa peruskäsitteiden faktalaatikko auttaa lukijoita seuraamaan juttua ilman selittäviä keskeytyksiä.

3. Tunnista IT-asiantuntijasi osaaminen
Journalismissa käytetään asiantuntijoita. IT:n suhteen kuitenkin tulee olla erityisen varovainen, sillä aihe on hyvin laaja eikä “yleisasiantuntijoita” oikeastaan ole. Hakkeri ei välttämättä ole ohjelmistotuotannon asiantuntija, käyttötuki osaa korjata käyttöjärjestelmän, muttei ohjelmoida uutta ominaisuutta, big data-asiantuntija on huono käytettävyyden kommentoija ja projektipäällikön osaaminen poikkeaa vahvasti verkkoinsinöörin osaamisesta.

Kultakin it-asiantuntijalta kannattaa myös kysyä hänen omat vahvuus- ja heikkousalueensa. It-alan ihmiset ovat tottuneita selvittämään mitä kukin tietää ja osaa eikä kysymys ole heille loukkaava.

4. Tunnista ja nimeä vastuussa olevat bisneksen tai politiikan päättäjät
Mikään IT-asia niin julkisella kuin yksityiselläkään ei vain “tapahdu” itsestään, vaan jokaisen asian takana on jonkun tekemä päätös. Etsi nämä it-päätöksiä tekevät johtajat ja poliitikot selittämään päätöksiään ja asiantilaa. IT-politiikka on aivan normaali politiikan laji siinä missä vaikka maatalous, sote tai sananvapaus.

5. Tunnista kriitikot, jäsentele kritiikki hyvin
Ainakin jokaisella julkisella projektilla on joukko kriitikoita. Kriitikon osaamisen rajojen tunnistaminen on aivan samanlainen prosessi kuin asiantuntijoiden ja poliitikkojen osalta. Myös kritiikki pitää teknisesti järjestellä, käytä apuna ylempänä olevaa selitystä IT:n eri osa-alueista ja asiantuntijoita.

6. Älä käytä fyysisen maailman esimerkkejä
Fyysisen todellisuuden insinööriprojektit, kuten esimerkiksi siltojen, laivojen tai talojen rakentaminen, ovat luonteeltaan, ominaisuuksiltaan ja vaikutuksiltaan arvattavampia, käsinkosketeltavampia, ja kiinnittyvät lineaarisempaan aikakäsitykseen.

Ohjelmistot eivät toimi kolmiulotteisen fyysisen maailman kapeissa rajoitteissa, vaan tätä laajemmassa matemaattisessa maailmassa. Ohjelmistot kiinnittyvät enemmän sykliseen tai polykroniseen aikakäsitykseen.

Ohjelmistojen maailmaan voi ylätasolla tutustua esim. näiden yksinkertaisten “lakien” kautta:

Ohjelmistoille hyviä vertailukohteita ovat toiset samankokoiset ja -tyyppiset ohjelmistot.

7. Jos on avointa lähdekoodia, mainitse se ja linkitä siihen
Avoimen lähdekoodin projekteilla on erilaiset kehitysmahdollisuudet kuin suljetuilla järjestelmillä. Lisäksi niiden laatu on myös keskimäärin parempi. Lisäksi moni jutun lukija mielellään tutustuu suoraan koodiin ja projektiin. Olennaisin ominaisuus artikkelin kirjoittamisen kannalta on kuitenkin mahdollisuus faktojen ja väitteiden tarkistamiseen.

Jos avoimen lähdekoodin projektia kritisoidaan tai ylistetään niin pyydä tarkat viitteet (tiedosto, rivi) esimerkeistä avoimesta lähdekoodista. Jos artikkelillä on budjettia konsulttien palkkaamiseen tai jos voit käyttää ammattilaisia ilmaiseksi niin silloin voit myös itse tarkistuttaa väitteet suoraan koodista.

tiistai 26. toukokuuta 2015

Työllisyyttä markkinavetoisemmalla IT-ostopolitiikalla

Työllisyyttä voi parantaa valtion ostopolitiikalla. Nyt-liite nostaa esiin paljon ristiriitaistakin keskusteltua herättäneen miljardiluokan IT-hankinnan eli HUS:in Apotti-hankkeen työllistämisvaikutuksen. Oli Apotin saamasta kritiikistä mitä tahansa mieltä on selvää, että näin suuren luokan ohjelmistoinvestoinneilla on vaikutusta IT-alan työllisyyteen Suomessa. Tämän vuoksi tulee miettiä millä tavalla hankittuna vaikutus olisi tehokkain ja millaista olisi hyvä julkinen IT-hankintapolitiikka.

Helsingin kaupunki linjasi juuri hyväksytyssä tietotekniikkaohjelmassa vuosille 2015-2017, että avointa lähdekoodia tulisi käyttää aina kun ostetaan kehitystä.

“Kaupungin toimeksiannosta kehitettävä uusi ohjelmistokoodi julkaistaan avoimen lähdekoodin lisenssillä, ellei ole perusteltua syytä muuhun.” - Helsingin kaupungin tietotekniikkaohjelma 2015-2017

Tämä on tärkeä linjaus, sillä avoimen lähdekoodin käyttö estää tehokkaasti kalliita toimittajaloukkuja, antaa helpon mahdollisuuden kaupunkilaisille ja yhteisöille integroitua kaupungin järjestelmiin, nostaa tuotetun koodin laatua ja helpottaa kustannusten hallintaa.

Hankinnoissa käytettynä avoin lähdekoodi antaa myös yrityksille hyvän lähtökohdan luoda enemmän kansainvälisessä kilpailussa pärjääviä sovelluksia ja kiihdyttää laadulla kilpailua kaikkien osapuolten hyödyksi. Julkisen huono vastuuton mustalaatikko-ostaminen on oikeastaan jo vuosikymmeniä estänyt suomalaisen IT-alan kehitystä tehokkaaksi, avoimeksi ja kansainvälisesti kilpailukykyiseksi. Suljetun lähdekoodin ostaminen sotii toimivan markkinatalouden pelisääntöjä vastaan.

Vastuullinen ohjelmisto-ostopolitiikka on myös sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää ja huomioi paikallisten toimijoiden mahdollisuudet osallistua hankintoihin. Pilkkomalla hankkeita riittävän pieniksi ja käyttämällä avointa lähdekoodia saadaan työtä ohjattua suomalaisille pk-ohjelmistoyrityksille. Ostamalla vain laatua tuemme alan kehittymistä terveempään suuntaan. Ketterän kehityksen periaatteiden mukaisesti laaduttomaksi osoittautuvat toimijat vaihdetaan parempiin. Vastuullinen ohjelmisto-ostaminen on kaikkien suomalaisten etu.